Pyhäpäivät maassa Liettua

Mitkä päivät ovat lakisääteisiä pyhäpäiviä?

Työlaki vahvistaa Liettuan lakisääteiset pyhäpäivät. Niihin kuuluvat uudenvuodenpäivä, Liettuan valtion palauttamisen päivä, Liettuan itsenäisyyden palauttamisen päivä, pääsiäissunnuntai ja pääsiäismaanantai, työn päivä, äitienpäivä, isänpäivä, Rasos ja juhannuspäivä, valtiollisuuden ja kansallislaulun päivä, Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen päivä, pyhäinpäivä, vainajien muistopäivä, jouluaatto, joulupäivä ja tapaninpäivä.[1]

Kalenteri sisältää siten sekä kiinteitä että liikkuvia juhlapäiviä. Pääsiäinen noudattaa länsimaista kristillistä kalenteria, kun taas äitienpäivä ja isänpäivä määräytyvät viikonpäivän eivätkä kiinteän kalenteripäivän mukaan.[1] Vuosittaista suunnittelua varten tulisi tarkistaa kyseisen vuoden kalenteri sen olettamuksen sijaan, että jokainen pyhä osuisi samalle viikonpäivälle.

Valtiollisuus ja itsenäisyys pyhäpäiväkalenterissa

Kolme kansallista pyhäpäivää liittyy erityisen läheisesti Liettuan nykyaikaiseen käsitykseen valtiollisuudesta. Liettuan valtion palauttamisen päivä muistaa itsenäisen liettualaisen valtion uudelleenperustamista, kun taas Liettuan itsenäisyyden palauttamisen päivä merkitsee itsenäisyyden palauttamista neuvostomiehityksen jälkeen. Valtiollisuuden ja kansallislaulun päivä katsoo pidemmälle menneisyyteen kuningas Mindaugasin kruunajaisiin ja keskiaikaisen Liettuan valtion syntyvaiheisiin.[1][3]

Valtiollisuuden päivällä on myös omaleimainen nykyajan perinne: liettualaiset kotimaassa ja ulkomailla kokoontuvat laulamaan kansallislaulua, Tautiška giesmėä. Valtion viranomaiset kuvailevat juhlaa sekä Mindaugasin kruunajaisen muistoksi että maailman liettualaisyhteisöjä yhdistäväksi juhlaksi.[3]

Rasos ja Joninės

Lakisääteinen kalenteri nimeää juhannusjuhlan nimellä Rasos ja juhannuspäivä.[1] Nämä kaksi nimeä heijastavat liettualaisen perinteen päällekkäisiä kerroksia: Rasos liittyy vanhempiin baltialaisiin juhannustapoihin, kun taas Joninės on kristillinen pyhän Johanneksen juhla, joka kietoutui yhteen vuodenaikajuhlan kanssa.

Työnteko pyhäpäivänä

Pääsääntöisesti työntekijät eivät työskentele työlain luettelemina lakisääteisinä pyhäpäivinä. Työskentely pyhäpäivänä edellyttää normaalisti työntekijän suostumusta, vaikka laki tarjoaa poikkeuksia, mukaan lukien yhteiseen työaikaan perustuvissa järjestelyissä tehty työ ja työehtosopimuksen piiriin kuuluvat tilanteet.[1][2]

Kun työntekijä työskentelee pyhäpäivänä, työlaki vaatii vähintään kaksinkertaista korvausta työntekijän normaalista palkasta. Pyhäpäivänä tehtävä ylityö oikeuttaa korkeampaan vähimmäiskorvaukseen.[2] Työnantajien tulisi siksi erottaa tavallinen aikataulunmukainen pyhätyö pyhäylityöstä korvauksia laskettaessa.

Pyhäpäivän aattona työpäivä on lyhyempi

Liettuassa on tärkeä sääntö, joka vaikuttaa lakisääteistä pyhäpäivää edeltävään päivään. Useimpien työntekijöiden työaikaa on pyhäpäivän aattona lyhennettävä yhdellä tunnilla. Valtion työsuojelutarkastus selittää, että sääntö koskee riippumatta siitä, työskenteleekö työntekijä kokoaikaisesti, osa-aikaisesti, yhteiseen työaikaan perustuvan työaikakirjanpidon piirissä tai päivystyksessä, lukuun ottamatta työntekijöitä, joihin sovelletaan jo laillisesti lyhennettyä työaikastandardia.[4]

Jos työnantajan toiminnan luonne tekee lyhennyksestä mahdotonta, lyhentämätöntä tuntia käsitellään ylityönä ja siitä on maksettava asianmukainen korvaus.[4] Tämä sääntö on hyödyllinen sekä matkailijoille että työntekijöille, koska palvelut saattavat päättyä tavallista aiemmin ennen pyhäpäivää, vaikka edeltävä päivä ei itse ole lakisääteinen pyhäpäivä.

Viikonloppuun osuvia pyhäpäiviä ei korvata automaattisesti

Lakisääteinen pyhäpäivä, joka osuu työntekijän viikonloppuun tai muuhun lepopäivään, ei automaattisesti tuo ylimääräistä vapaapäivää arkipäivälle. Valtion työsuojelutarkastus huomauttaa erikseen, että työlaki ei siirrä tällaista pyhäpäivää seuraavalle työpäivälle.[5]

Lauantaille tai sunnuntaille osuvaa pyhäpäivää ei tulisi käsitellä maanantain vapaapäivän luojana, ellei jokin erillinen laillinen tai työpaikkajärjestely tarjoa vapaata.[5]

Käytännön suunnittelu kaupoille, palveluille ja matkustamiselle

Lakisääteinen pyhäpäivä ei tarkoita, että jokaisen kaupan, ravintolan tai liikennepalvelun Liettuassa on noudatettava samanlaista sulkemisaikataulua. Työlaki säätelee työntekijöiden pyhätyötä ja korvauksia, mutta aukiolopäätökset riippuvat myös henkilöstöjärjestelyistä, liiketoiminnan tyypistä ja toimijan aikataulusta.[1][2] Vähittäiskauppiaat ja liikenneyritykset voivat siksi julkaista erityisaikatauluja yksittäisille pyhäpäiville.

Aikasidonnaisen matkustamisen tai asioinnin osalta on tarkistettava suoraan asianomaiselta toimijalta sen sijaan, että olettaisi yleisen sunnuntaiaikataulun olevan voimassa. Lyhennetyn työpäivän sääntö tekee myös edeltävästä päivästä tärkeän: toimistot ja palvelut, joiden työntekijöihin kyseinen sääntö pätee, saattavat lopettaa toimintansa tavallista työpäivää aiemmin.[4]