Pyhäpäivät maassa Sint Maarten

Miten Sint Maarten määrittelee yleiset vapaapäivät

Sint Maartenin työlainsäädäntö muodostaa lakisääteisen perustan yleisille vapaapäiville. Vapaapäivien kokonaisuuteen kuuluvat uudenvuodenpäivä, karnevaaliin liittyvä juhlapäivä, pitkäperjantai, pääsiäisen pyhät, Helatorstai, hallitsijan syntymäpäivän virallinen juhla, työn päivä, joulun pyhät ja Sint Maartenin päivä. Myöhempi lainsäädäntö lisäsi orjuuden lakkauttamisen päivän ja perustuslain päivän maan lailliseen vapaapäiväjärjestelmään. [1][2][3]

Alkuperäisessä viitteessä jätetään perustuslain päivä mainitsematta ja yksinkertaistetaan joitakin muita kirjauksia liikaa. Perustuslain päivä on virallinen yleinen vapaapäivä, ja myös karnevaaleilla on virallisesti tunnustettu vapaapäivä, jonka ajankohta on sidottu karnevaalikulkueeseen eikä muuttumattomaan gregoriaanisen kalenterin päivämäärään. [1][3][4] Tuotantokalentereissa tulisi sen vuoksi käyttää sovellettavaa virallista vuotuista aikataulua sen olettamuksen sijaan, että jokaisella vapaapäivällä olisi pysyvästi kiinteä päivämäärä.

Orjuuden lakkauttamisen päivä ja orjuuden perintö

Orjuuden lakkauttamisen päivä oli ensimmäinen uusi yleinen vapaapäivä, jonka Sint Maartenin parlamentti perusti sen jälkeen, kun saaresta tuli autonominen maa Alankomaiden kuningaskunnan sisällä. Lainsäädäntö lisäsi tämän muistopäivän työlainsäädäntöön ja muihin lakisääteisiä vapaapäiviä sääteleviin lakeihin. [2][5]

Juhlapäivä muistaa orjuuden lakkauttamista, ja sitä käytetään julkiseen pohdiskeluun orjuutettujen ihmisten kokemuksista, orjuutta vastaan suuntautuneesta vastarinnasta ja tämän historian jatkuvasta perinnöstä. Hallituksen järjestämät muistotilaisuudet ovat sisältäneet seremonioita, historiallisia esityksiä, runoutta, musiikkia, tanssia ja kulttuuriperintöohjelmaa. [5] Orjuuden lakkauttamisen päivällä on näin ollen sekä lakisääteinen merkitys että vahva rooli Sint Maartenin afrokaribialaisessa kulttuurimuistissa.

Perustuslain päivä ja maan asema

Perustuslain päivä juhlistaa Sint Maartenin siirtymistä autonomisen maan asemaan Alankomaiden kuningaskunnan sisällä. Se tunnustetaan laillisesti yleiseksi vapaapäiväksi, ja sitä vietetään lakisääteisen kalenterin määrittämänä maanantaina eikä pysyvästi kiinteänä gregoriaanisen kalenterin päivämääränä. [3][6]

Viralliset juhlinnat ovat sisältäneet parlamentaarisia tilaisuuksia, puheita, univormuparaateja, ekumeenisia jumalanpalveluksia, kulttuuriesityksiä ja ohjelmaa, jossa tuodaan esiin Sint Maartenin lukuisia yhteisöjä. [6] Vapaapäivä on täten sekä perustuslaillinen muistopäivä että maan nykyisen kansalaisidentiteetin juhla.

Sint Maartenin päivä ja jaettu saari-identiteetti

Sint Maartenin päivä tunnustetaan nimenomaisesti lailliseksi vapaapäiväksi maan lainsäädännössä. [1][3] Se eroaa perustuslain päivästä: jälkimmäinen koskee Sint Maarten -maan valtiosääntöistä asemaa, kun taas Sint Maartenin päivä kuuluu saaren laajempaan kansalais- ja kulttuurikalenteriin.

Karnevaali ja vapaapäiväkalenteri

Karnevaalilla on poikkeuksellinen asema Sint Maartenin lakisääteisessä kalenterissa. Työlainsäädäntö tunnustaa karnevaaliin liittyvät yleiset vapaapäivät, ja virallisissa juridisissa asiakirjoissa karnevaalipäivää on käsitelty vapaapäivänä, jonka päivämäärän hallitus voi määrittää tai jota se voi mukauttaa. [1][4]

Kaikkien, jotka suunnittelevat työaikatauluja tai matkustamista karnevaalin ympärille, tulisi tarkistaa asia kyseisen vuoden virallisesti ilmoitetusta kalenterista. [4]

Työn teko yleisenä vapaapäivänä

Yleiset vapaapäivät ovat osa Sint Maartenin työsääntöjen mukaista suojattua lepoaikaa. Hallituksen työohjeissa selitetään, että vapaapäivänä tehtävä työ voi oikeuttaa korotettuun korvaukseen, ja tarkka korvaustapa riippuu siitä, työskenteleekö työntekijä työvuoroluettelon mukaan vai tekeekö hän ylitöitä, sekä sovellettavasta työjärjestelystä. [7]

Hallituksen yksityiskohtaisissa työaikaohjeissa erotetaan toisistaan vapaapäivänä tehtävä työvuorotyö ja vapaapäivänä tehtävät ylitöiden teot. Ohjeen mukaan työntekijän, jonka on työvuoroluettelon mukaisesti työskenneltävä vapaapäivänä, on saatava vähintään kaksinkertainen palkka, kun taas vapaapäivän ylityöt tuottavat korkeamman lakisääteisen korvausprosentin ohjeessa kuvatun yleisen kehyksen mukaisesti. Työehtosopimukset voivat vaikuttaa sovellettaviin ylityöjärjestelyihin, minkä vuoksi palkanmaksupäätökset on tarkistettava työntekijän todellisen työsuhteen sääntelyn mukaan. [7]

Yleiset vapaapäivät ovat erillään lomapäivistä

Hallituksen työohjeissa todetaan nimenomaisesti, että yleisiä vapaapäiviä ei lasketa lomapäiviksi ja ne ovat siten työntekijän vuosilomaedun lisänä. [1] Työnantajien tulisi näin ollen välttää vähentämästä lakisääteistä vapaapäivää työntekijän vuosilomasaldosta pelkästään siksi, että se osuu ajanjaksolle, jolloin työntekijä olisi muuten ollut lomalla.

Työaikasäännöt eroavat myös tavallisten työntekijöiden, vuorotyöntekijöiden ja sellaisten alojen välillä, joilla on erityisjärjestelyjä, kuten hotellit, ravintolat ja kasinot. [7][8] Matkailu- ja ravintola-alan työnantajien tulisi sen vuoksi käyttää omaan alaansa sovellettavia sääntöjä sen sijaan, että he luottaisivat yleiseen oletukseen vapaapäivien sulkemisista tai korvauksista.

Kaupat, ravintolat ja aukiolo vapaapäivinä

Yleisen vapaapäivän asema ei tarkoita sitä, että jokainen Sint Maartenin yritys olisi välttämättä vierailijoiden tavoittamattomissa. Kauppojen aukioloa koskeva lainsäädäntö voi velvoittaa yritykset sulkemaan ovensa, mutta vastaava ministeri voi myöntää poikkeuslupia. Hallitus on esimerkiksi myöntänyt yleisten vapaapäivien poikkeuslupia, joiden ansiosta Philipsburgin yritykset ovat voineet toimia määritteiden tuntien ajan silloin, kun risteilyturismi loi vahvan matkailutarpeen. [9]

Virallinen matkailuviranomainen neuvoo vastaavasti, että pankit ja toimistot sulkeutuvat yleensä yleisinä vapaapäivinä, kun taas ravintolat ja monet kaupat voivat pysyä avoinna. Vierailijoiden tulisi sen vuoksi tarkistaa tilanne yksittäisten yritysten osalta sen sijaan, että he olettaisivat kaikkien olevan kiinni. Tämä on erityisen tärkeää ruokailun, retkien, autonvuokrauksen ja ostosten kannalta silloin, kun matka osuu päällekkäin tärkeän vapaapäivän tai festivaaliajan kanssa. [10]