Pyhäpäivät maassa Réunion

Ranskan pyhäpäivät koskevat myös Réunionia

Ranskan merentakaisena departementtina ja alueena Réunioniin sovelletaan Ranskan työlain yleistä luetteloa lakisääteisistä pyhäpäivistä. Näihin kuuluvat uudenvuodenpäivä, pääsiäismaanantai, työn päivä, voitonpäivä, helatorstai, helluntaimaanantai, Ranskan kansallispäivä, Neitsyt Marian taivaaseen ottamisen päivä, pyhäinpäivä, aselevon päivä ja joulupäivä.[1]

Réunionilla on myös saarelle ominainen lakisääteinen pyhäpäivä: orjuuden lakkauttamisen päivä.[2] Tämä lisäjuhlapäivä on vahvistettu Ranskan merentakaisten alueiden työlain säännöksissä, joten se on osa Réunionin virallista pyhäpäiväkalenteria eikä pelkkä paikallinen kulttuurifestivaali.

Orjuuden lakkauttamisen päivä ja Fèt Kaf

Réunionin orjuuden lakkauttamisen muistopäivä merkitsee julistusta, joka päätti orjuuden saarella. Prefektuurin tietojen mukaan orjuuden lakkauttamisasetus saapui Réunionille tasavallan komissaarin Joseph Sarda Garrigan välityksellä, joka julisti emansipaation virallisesti saavuttuaan saarelle.[3] Lakisääteinen pyhäpäivä muistaa tuota tapahtumaa edellyttämättä historiallista vuosipäivää esitettäväksi lukijoille suunnatussa ohjeistuksessa.[2]

Juhla tunnetaan yleisesti nimellä Fèt Kaf, ja se on kehittynyt sekä muistotilaisuudeksi että Réunionin kulttuurin ja vapauden juhlaksi. Réunionin virallinen matkailujärjestö kuvailee ympäri saarta järjestettäviä ohjelmia, joihin kuuluu katutapahtumia, kulkueita, perinteistä laulua ja tanssia, konsertteja ja kabareita, moringue-esityksiä, näyttelyitä, työpajoja sekä orjuuden ja maloyan historiaa käsitteleviä tapahtumia.[4]

Pyhäpäivä ei ole aina pakollinen vapaapäivä

Ranskan laki erottaa sen, että päivä on laillisesti määritelty pyhäpäiväksi, ja sen, että työntekijällä on välttämättä vapaapäivä tuolloin. Muiden kuin työn päivän osalta yritys- tai toimipaikkasopimus tai sen puuttuessa alakohtainen sopimus päättää, mitkä pyhäpäivät ovat työpäivän sijaan vapaapäiviä. Jos sopimusta ei ole, työnantaja päättää niistä.[5]

Riittävän työhistorian omaavat työntekijät eivät voi kärsiä palkanmenetystä, kun pyhäpäivä määrätään vapaapäiväksi, työlain mukaisten luokkien ja ehtojen mukaisesti.[5] Tämä tekee viittauksesta, jonka mukaan jokainen lakisääteinen pyhäpäivä vaatii automaattisesti palkallista vapaata tai korvaavaa palkkaa, liian laajan.

Työn päivällä on erityissuoja

Työn päivää kohdellaan eri tavalla kuin tavallisia lakisääteisiä pyhäpäiviä. Työlaki tekee siitä nimenomaisesti lakisääteisen ja vapaapäivän.[5] Työntekijöiden palkkaa ei voida alentaa pyhäpäivän vuoksi sovellettavien lakisääteisten sääntöjen mukaisesti.

Työskentely on sallittua työn päivänä laitoksissa ja palveluissa, jotka eivät luonteensa vuoksi voi keskeyttää toimintaansa. Työntekijät, jotka työskentelevät näissä olosuhteissa, saavat suoritetusta työstä normaalin palkkansa lisäksi kyseistä palkkaa vastaavan ylimääräisen korvauksen.[5] Erityistä kaksoispalkkasääntöä ei siksi pidä yleistää koskemaan kaikkia muita pyhäpäiviä.

Sulkemisten ja liikenteen suunnittelu

Alkuperäinen oletus siitä, että pankit, hallintovirastot ja kaupat sulkeutuvat jokaisena lakisääteisenä pyhäpäivänä, on liian laaja. Ranskan työlainsäädäntö vahvistaa pyhäpäivät ja työllisyyssäännöt, mutta se ei määrää yhtä yleistä aukioloaikataulua jokaiselle vähittäismyyjälle, ravintolalle, nähtävyydelle tai liikenteenharjoittajalle.[1][5] Todelliset palvelutasot riippuvat pyhäpäivästä, alasta, työnantajasta ja sovellettavista sopimuksista.