Israelin pyhäpäiväkalenterin opas
Israelin pyhäpäiväkalenteri kytkeytyy tiiviisti heprealaiseen kalenteriin, jolla on virallinen asema gregoriaanisen kalenterin rinnalla. Juutalaiset juhlapyhät ovat vakiintuneita lepopäiviä, itsenäisyyspäivä on maan kansallinen juhlapäivä, ja muihin uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvilla asukkailla on lain turvaama oikeus oman yhteisönsä lepopäivien ja juhlapäivien viettoon.[1] Työnantajien ja matkailijoiden kannalta käytännön vaikutukset vaihtelevat huomattavasti sen mukaan, onko kyseessä varsinainen pyhäpäivä, juhlapyhien välipäivä vai tavallinen työpäivä ennen pyhää.
Juhlapäivien ja lepopäivien oikeudellinen kehys
Israelin valtion luonnetta koskeva peruslaki nostaa heprealaisen kalenterin viralliseksi kalenteriksi gregoriaanisen kalenterin rinnoille. Siinä määritellään myös itsenäisyyspäivä kansalliseksi juhlapäiväksi sekä säädetään sapatista ja juutalaisista juhlapyhistä virallisina lepopäivinä, samalla kun tunnustetaan muihin kuin juutalaisiin yhteisöihin kuuluvien oikeus viettää omia lepopäiviään ja juhlapäiviään.[1]
Työlainsäädäntö tuo asiaan tärkeitä yksityiskohtia. Työministeriön ohjeistuksessa juutalaiset juhlapäivät luetaan osaksi juutalaisten työntekijöiden viikoittaista lepoaikaa, ja se sallii muiden kuin juutalaisten työntekijöiden valita sovellettavien sääntöjen mukaisesti oman viikoittaisen lepopäivänsä sekä joko juutalaiset juhlapäivät tai oman yhteisönsä juhlapäivät.[2][3] Työnantajat, jotka tarvitsevat henkilöstöä työskentelemään suojatun viikoittaisen lepoajan aikana, tarvitsevat yleensä siihen asianmukaisen oikeudellisen luvan, ellei poikkeus ole voimassa.[2]
Mitkä juutalaiset juhlapyhät ovat virallisia pyhäpäiviä?
Valtion työelämän ohjeistuksessa luetellaan Israelin virallisiksi juutalaisiksi juhlapyhiksi Rosh ha-šana, Jom Kippur, Sukkotin ensimmäinen päivä, Simhat Tora, pääsiäisen ensimmäinen ja seitsemäs päivä sekä Shavuot (Viikkojuhla). Itsenäisyyspäivä (Yom HaAtzmaut) on tunnustettu erikseen kansalliseksi juhlapäiväksi.[4]
Tämä erottelu on erityisen hyödyllinen pääsiäisen ja Sukkotin aikana. Välipäivät, joita kutsutaan nimellä Chol HaMoed, ovat yleensä tavallisia työpäiviä eivätkä varsinaisia virallisia pyhäpäiviä, vaikka monet työpaikat lyhentävät työaikoja tai työntekijät pitävät lomaa. Työehtosopimuksilla voidaan myös järjestää lakisääteistä vähimmäismäärää enemmän vapaapäiviä.[4] Matkailijoiden on sen vuoksi syytä välttää pitämästä koko juhlakautta yhtäjaksoisena valtakunnallisena sulkuaikana.
Aatit ja heprealaisen kalenterin rytmi
Heprealainen kalenteri määrittää merkittävien juutalaisten juhlapyhien sijoittumisen vuosittain, minkä vuoksi niiden gregoriaaniset päivämäärät vaihtuvat vuodesta toiseen.[1] Yritystoiminta, tapaamiset ja matkat tulisi tästä syystä suunnitella kyseisen vuoden virallisen kalenterin mukaan sen sijaan, että kopioitaisiin päivämääriä edellisen vuoden kalenterista.
Käytännön häiriöt voivat alkaa jo ennen itse juhlapyhää. Juutalaisia juhlapyhiä vietetään edeltävästä illasta alkaen, ja yritykset saattavat alkaa sulkea oviaan jo juhlapyhää edeltävänä iltapäivänä. Virallinen ohjeistus tunnustaa myös lyhennetyt työaikajärjestelyt ennen viikoittaista lepoaikaa ja juhlapyhiä.[2][5] Tämä tekee merkittävää juhlapyhää edeltävästä iltapäivästä tärkeän ajankohdan ostosten, viranomaisasioinnin tai liikenneyhteyksien aikatauluttamisessa.
Jom Kippurilla on poikkeuksellisen laaja valtakunnallinen vaikutus
Jom Kippur poikkeaa merkittävästi tavallisesta pyhäpäivästä. Hallituksen matkailutiedoissa kuvataan maanteiden liikenteen lähes täydellinen katoaminen juutalaisissa kaupungeissa, sellaistenkin yritysten sulkeminen, jotka tavallisesti toimivat sapattina, kotimaisen radio- ja televisiotoiminnan keskeyttäminen sekä tavallisen julkisen liikenteen puuttuminen.[6]
Lentoliikenteeseen vaikuttaa myös. Israelin lentoasemainhallinnon ilmoitukset osoittavat, että Ben Gurionin ja muiden lentoasemien ilmailutoiminta keskeytetään vaiheittain ennen Jom Kippuria ja palautetaan vasta juhlan päätyttyä.[7] Jom Kippurin aikoihin matkustavien on sen vuoksi tarkistettava lentoaseman ja lentoyhtiön aikataulu suoraan sen sijaan, että olettaisivat normaalin loma-aikataulun pätevän.
Muut kuin juutalaiset työntekijät ja uskonnolliset juhlapyhät
Israelin pyhäpäiväjärjestelmä ei ole pelkästään yksi juutalainen kalenteri, joka määrätään sellaisenaan jokaiselle työntekijälle. Peruslaki tunnustaa muihin kuin juutalaisiin yhteisöihin kuuluvien oikeuden viettää omia lepopäiviään ja juhlapäiviään.[1] Myös työministeriön ohjeistuksessa todetaan, että muut kuin juutalaiset työntekijät voivat pitää viikoittaisen leponsa heille sopivana päivänä ja valita juhlapyhävapaansa joko juutalaisten juhlapäivien tai oman uskontonsa juhlapäivien mukaan sovellettavien työjärjestelyjen mukaisesti.[3]
Tämä erottelu on tärkeä työpaikoilla, joilla on muslimi-, kristitty-, druusi- tai muita työntekijöitä. Yrityksellä voi siksi olla erilaisia pyhäpäiväjärjestelyjä eri henkilöstön jäsenille, vaikka kansallisessa kalenterissa luetellaan juutalaiset ja yhteiskunnalliset juhlapäivät. Työntekijöiden ja työnantajien tulisi sopia sovellettavasta juhlapyhävalinnasta etukäteen sen sijaan, että olettaisivat jokaisen työntekijän noudattavan samaa aikataulua.[3]
Palkka, loma ja työnteko juhlapyhinä
Juhlapyhäoikeudet ovat vivahteikkaampia kuin yksinkertainen sääntö, jonka mukaan jokainen työntekijä saa automaattisesti samat palkalliset vapaapäivät. Valtion ohjeistuksen mukaan kuukausipalkkaiset työntekijät voivat olla poissa työkseen hyväksyttäviltä juhlapyhiltä ilman kuukausipalkan alentamista, kun taas muiden työntekijöiden yksityiskohtainen oikeus määräytyy työehtojen ja sovellettavien työehtosopimusten mukaan.[4][8]
Suojattuna pyhäpäivänä tai viikoittaisena lepoaikana tehty työ voi oikeuttaa korotettuun korvaukseen ja muihin työsuojelullisiin etuuksiin. Juhlapyhätyötä koskevan valtion ohjeistuksen mukaan kuukausipalkkaisella työntekijällä, jota vaaditaan työskentelemään juhlapyhänä, on oikeus saada tavallisen kuukausipalkan lisäksi lisämaksu, kun taas työaika- ja lepoaikakehys säätelee työntekoa viikoittaisen levon aikana.[2][8] Alakohtaiset säännöt ja työehtosopimukset voivat tarjota lisäoikeuksia, minkä vuoksi työnantajien tulisi tarkistaa tiettyyn työpaikkaan sovellettavat säännöt.
Käytännön suunnittelu yrityksille ja vierailijoille
Älä oleta, että Israelin jokainen osa sulkeutuu samalla tavalla jokaisen pyhäpäivän kohdalla. Oikeudellinen kehys määrittää kansalliset lepopäivät, mutta todelliset aukiolokäytännöt vaihtelevat paikkakunnan, alan ja yritystyypin mukaan. Esimerkiksi Tel Avivin viralliset vierailijatiedot toteavat, että monet baarit, ravintolat ja kahvilat saattavat toimia sapatin kaltaisten sulkujen aikana silloinkin, kun suurin osa kaupoista ja supermarketeista on suljettu.[5]
Matkustamisen kannalta tärkein varotoimi on tarkistaa liikenneaikataulut ennen juhlapyhän alkamista. Julkinen liikenne ja kaupallinen toiminta voivat hiljentyä ennen juutalaista juhlapyhää, kun taas Jom Kippur vaatii poikkeuksellisen huolellista suunnittelua, koska sen vaikutus liikenteeseen ja ilmailuun on huomattavasti laajempi.[5][6][7] Viranomaiset voivat myös julkaista omat juhlapyhien palvelujärjestelynsä, joten tapaamiset tulisi vahvistaa suoraan silloin, kun ne osuvat lähelle merkittävää juhlapyhää.
Usein kysyttyjä kysymyksiä Israelin juhlapyhistä
Ovatko pääsiäisen ja Sukkotin kaikki päivät yleisiä vapaapäiviä?
Eivät ole. Pääjuhlapäivät ovat virallisia pyhäpäiviä, mutta välipäivät eli Chol HaMoed ovat yleensä tavallisia työpäiviä. Monet työpaikat lyhentävät siitä huolimatta työaikoja tai työntekijät pitävät lomaa niiden aikana, joten todellinen yritysten palveluiden saatavuus saattaa olla heikompi.[4]
Vaikuttavatko juutalaiset juhlapyhät yrityksiin jo ennen varsinaista juhlapyhää?
Kulkeeko julkinen liikenne Jom Kippurina?
Tavallinen julkinen liikenne ei kulje Jom Kippurin aikana, ja juhla aiheuttaa poikkeuksellisen suuren vähennyksen moottoriajoneuvoliikenteessä ja kaupallisessa toiminnassa juutalaisissa kaupungeissa.[6] Myös ilmailu keskeytetään osaksi juhlaa, ja lentoasemat julkaisevat erityiset sulkemis- ja uudelleenkäynnistysaikataulut.[7]
Ovatko Chol HaMoed -päivät normaaleja työpäiviä?
Pääsääntöisesti kyllä. Valtion työelämän ohjeistuksessa pääsiäisen ja Sukkotin välipäiviä kuvataan tavallisiksi työpäiviksi, vaikka lyhennetyt työpäivät ja vapaaehtoinen loman pito ovat yleisiä ja työehtosopimuksilla voidaan tarjota lisävaihtoehtoja.[4]
Voivatko muut kuin juutalaiset työntekijät viettää omia uskonnollisia juhlapyhiään?
Kyllä. Israelin laki tunnustaa muiden kuin juutalaisten oikeuden viettää omia lepopäiviään ja juhlapäiviään. Työministeriön ohjeistuksessa säädetään myös siitä, että muut kuin juutalaiset työntekijät voivat valita juhlapyhävapaansa juutalaisten juhlapyhien tai oman yhteisönsä juhlapyhien mukaan sovellettavien työehtojen mukaisesti.[1][3]
Onko jokainen yritys suljettuna Israelin yleisenä vapaapäivänä?
Ei. Oikeudelliset lepopäiväsäännöt vaikuttavat voimakkaasti työntekoon ja aukioloaikoihin, mutta todellinen kaupallinen toiminta vaihtelee sijainnin ja yritystyypin mukaan. Jotkut ravintolat, kahvilat, viihdepaikat ja lähikaupat toimivat maallisemmilla alueilla, kun taas Jom Kippur aiheuttaa paljon laajemmat sulkemiset.[5][6]
Lähteet
- Full text of Basic Law: Israel as the Nation State of the Jewish People- The Knesset
- בקשה להיתר העסקה בשעות נוספות ובמנוחה השבועית- Ministry of Labor, State of Israel
- זכויות עובדים זרים בעבודה- Ministry of Labor, State of Israel
- Employment- State of Israel
- Shabbat- Tel Aviv-Yafo Municipality
- Holidays In Israel - English- Ministry of Tourism, State of Israel
- נמל התעופה בן גוריון - הודעות ועדכונים- Israel Airports Authority
- Payment for work on holidays - the Commissioner of Foreign Workers' labor Rights- Commissioner of Foreign Workers' Labor Rights, State of Israel