Ortodoksinen pääsiäinen maassa Bosnia ja Hertsegovina

Juhla ja sen merkitys

Serbitasavallan juhlapäivälaissa juhlaa kutsutaan nimellä Pravoslavni Vaskrs eli ortodoksinen pääsiäinen. Sen merkitys tulee esiin Serbian ortodoksisen kirkon pääsiäistervehdyksessä ”Kristus on ylösnoussut” sekä paikallisissa kirkkokertomuksissa, joissa juhla kuvataan Kristuksen ylösnousemuksen juhlaksi.[1][3]

Jumalanpalvelukset ja paikalliset tavat

Dabro-Bosnian metropoliakunnan kertomuksissa kuvataan pääsiäisliturgioita Sarajevossa, Reljevossa ja muissa yhteisöissä. Reljevossa jumalanpalvelukseen osallistuneet kiersivät kirkon ennen sisään siirtymistä liturgiaan; palvelukseen kuului ehtoollinen ja pääsiäismunien siunaaminen.[3]

Kupresista kertovassa kirkon kuvauksessa jumalanpalvelukseen osallistuneet saivat liturgian jälkeen punaiseksi värjättyjä munia, tervehtivät toisiaan ja kopauttelivat yhdessä koristeltuja munia.[4]

Vapaa riippuu hallintoalueesta

Serbitasavallassa laki myöntää ortodoksisille, katolisille ja muslimiuskovaisille palkallisen työstä poissaolon heidän uskonnollisten juhlapäiviensä ensimmäisenä ja toisena päivänä. Pääsiäisjuhlapäiviin luetaan myös pitkäperjantai. Saman lain mukaan työstä vapaalle päivälle osuvaa juhlapäivää ei siirretä seuraavalle työpäivälle.[1]

Bosnia ja Hertsegovinan federaatiossa työministeriön mukaan työntekijät voivat pitää vuodessa enintään neljä työpäivää uskonnollisiin tai perinteisiin tarpeisiin, joista kaksi on palkallisia. Ohjeissa erotetaan tämä vapaa juhlapäivästä, joka on lain mukaan viranomaisille ja työnantajille työstä vapaa.[2]

Päivän suunnittelu

Älä oleta, että kaikilla virastoilla, pankeilla, liikkeillä tai liikennepalveluilla on sama valtakunnallinen sulkuaikataulu. Tarkista aukioloajat työnantajalta tai palveluntarjoajalta ja jumalanpalvelusten ajat paikallisesta serbialaisortodoksisesta seurakunnasta; metropoliakunnan raporteissa kuvataan eri yhteisöjen jumalanpalveluksia eri aikoina.[1][2][3]