Uhrijuhla Bosnia ja Hertsegovinassa
Paikallisesti Kurban-bajramina tunnettu nelipäiväinen muslimijuhla sisältää rukousta, uhraamisen ja jakamista muiden kanssa. Sen asema työpaikoilla riippuu sovellettavista säännöistä: Serbitasavallan laki myöntää muslimiuskovaisille palkallisen vapaan kahdeksi ensimmäiseksi päiväksi, kun taas federaation laki säätää erillisestä uskonnollisesta vapaasta.[1][2]
Merkitys ja paikka kalenterissa
Kurban-bajram, jota kutsutaan myös Hadži-bajramiksi, määräytyy islamilaisen kalenterin mukaan ja osuu dhu al-hijjan kuukauden 10. päivälle. Bosnia ja Hertsegovinan islamilainen yhteisö sisällyttää sen säännölliseen uskonnolliseen kalenteriinsa; juhla kestää neljä päivää, mutta varsinainen vietto alkaa ensimmäisenä päivänä.[3][4]
Uhraaminen muistuttaa islamilaisen opetuksen mukaan Ibrahimin omistautumisesta Jumalalle. Islamilainen yhteisö kuvaa juhlaa jumalanpalveluksena ja kiitollisuuden osoituksena, jolla on myös yhteisöllinen tarkoitus: lihaa jaetaan apua tarvitseville, ystäville ja naapureille.[3]
Rukous, uhraaminen ja jakaminen
Ensimmäinen päivä alkaa aamulla yhteisrukouksella eli Bajram-namazilla. Islamilaisen yhteisön julkisissa ilmoituksissa rukous ja saarna kuvataan juhlan keskeisiksi osiksi; Sarajevossa yhteisön ilmoitukseen on kuulunut myös virallinen kokoontuminen Gazi Husrev-begin moskeijassa.[3][4]
Osa perheistä järjestää rukouksen jälkeen kurbanin eli sopivan eläimen rituaalisen uhraamisen. Islamilaisen yhteisön ohjeissa suositellaan lihan jakamista kotitalouden, naapurien ja vähävaraisten kesken. Ehdotettu jako on suositus, ei sitova sääntö, ja ohjeiden mukaan lihaa voi antaa myös muiden uskontojen edustajille.[3][5]
Vierailut ja tervehdysten vaihtaminen kuuluvat islamilaisen yhteisön kuvaamaan julkiseen juhlintaan. Yhteisön uskonnollisissa ohjeissa uhraaminen liitetään myös anteliaisuuteen ja hyviin naapurisuhteisiin, eikä sitä käsitellä vain perheen yhteisenä ateriana.[3]
Kenellä on vapaata
Eid al-Adha ei aiheuta kaikkialla maassa kaikille yhteistä sulkua. Serbitasavallassa juhlapäivälaki nimeää Kurban-bajramin uskonnolliseksi juhlapäiväksi ja myöntää muslimiuskovaisille palkallisen työstä poissaolon juhlan ensimmäisenä ja toisena päivänä. Lain mukaan juhlapäiviä, jotka osuvat työstä vapaalle päivälle, ei siirretä seuraavalle työpäivälle.[1]
Bosnia ja Hertsegovinan federaatiossa liittovaltion työ- ja sosiaalipolitiikan ministeriön kuvaaman työlainsäädännön mukaan jokaisella työntekijällä on kalenterivuodessa oikeus enintään neljään työpäivään vapaata uskonnollisiin tai perinteisiin tarpeisiin, joista kaksi on palkallisia. Kyse on uskonnollisina juhlapäivinä käytettävästä vapaa-oikeudesta, ei yleisestä määräyksestä sulkea kaikki työpaikat.[2]
Ministeriö huomauttaa, että joillakin työntekijöillä, kuten terveydenhuollossa ja poliisissa, voi olla työvuoroja myös juhlapäivänä. Varmista työnantajalta tai paikalliselta palveluntarjoajalta ennen kuin oletat viraston, pankin, liikkeen tai liikennepalvelun olevan suljettu.[6]
Usein kysyttyä
Onko Eid al-Adha vapaapäivä kaikille Bosnia ja Hertsegovinassa?
Milloin Kurban-bajramia vietetään?
Ovatko virastot, pankit ja liikkeet suljettuina?
Lähteet ja viitteet
Pyhäpäivän Uhrijuhla (Eid al-Adha) lähteet maassa Bosnia ja Hertsegovina:
- ZAKON O PRAZNICIMA REPUBLIKE SRPSKE- Vlada Republike Srpske
- FMRSP: O korištenju odsustva za obilježavanje vjerskih praznika- Vlada Federacije Bosne i Hercegovine
- Vjerski značaj, smisao i svrha kurbana- Islamska zajednica u Bosni i Hercegovini
- Kalendar Islamske zajednice- Islamska zajednica u Bosni i Hercegovini
- Propisi o kurbanu- Islamska zajednica u Bosni i Hercegovini
- FMRSP: Poštujmo prava radnika na odsustvo za vjerske praznike- Vlada Federacije Bosne i Hercegovine