Voitonpäivä Turkissa
Voitonpäivää eli Zafer Bayramıa vietetään Turkissa joka vuosi 30. elokuuta. Päivänä muistetaan Turkin voittoa Dumlupınarin taistelussa vuonna 1922. Taistelu oli Turkin vapaussodan aikaisen suuren hyökkäyksen ratkaiseva loppuvaihe.[1][2]
Kiinteään päivämäärään perustuva yleinen vapaapäivä
Turkin lain nro 2429 mukaan 30. elokuuta on voitonpäivä ja yleinen vapaapäivä. Laki velvoittaa virastot ja laitokset sulkemaan ovensa yleisinä vapaapäivinä, mutta poikkeuksena ovat organisaatiot, joiden tehtävät edellyttävät toimintaa niiden omien lakien mukaan.[1]
Laissa voitonpäivä on kiinnitetty 30. elokuuta, eikä sitä siirretä seuraavaan arkipäivään, jos se osuu viikonlopulle. Laissa säädetään myös, että kansallista tai yleistä juhlapäivää seuraava lauantai on vapaapäivä, jos juhlapäivä päättyy perjantai-iltana. Tämä sääntö ei kuitenkaan luo korvaavaa päivää sunnuntaille osuvalle juhlapäivälle.[1]
Päivän taustalla oleva taistelu
Juhlapäivä palauttaa mieleen 26. elokuuta 1922 alkaneen suuren hyökkäyksen ja sen huipentaneen Dumlupınarin taistelun 30. elokuuta. Turkin kulttuuri- ja matkailuministeriön mukaan taistelu oli Turkin vapaussodan viimeinen vaihe ja huipentuma. Mustafa Kemal pašša johti taistelua, joka päättyi ratkaisevaan Turkin voittoon.[2]
Voiton seurauksena Kreikan joukot vetäytyivät läntisestä Anatoliasta, mutta se ei itsessään lopettanut kaikkia taisteluita eikä päättänyt sotaa. Turkin armeija saapui İzmirin kaupunkiin 9. syyskuuta 1922; Mudanyan aselepo solmittiin lokakuussa, ja Lausannen sopimus allekirjoitettiin heinäkuussa 1923. Juhlapäivä yhdistää sotilaallisen voiton taisteluun, joka johti Turkin itsenäisyyteen ja tasavallan perustamiseen.[2]
Muistamisen tavat
Virallisissa tilaisuuksissa keskitytään muistamiseen ja asevoimiin. Seremonioihin on kuulunut seppeleiden laskeminen Anıtkabirissa, hiljainen hetki, kansallislaulu ja juhlapäivän onnittelujen vastaanottaminen viranomaisten johdolla. Suuri kansalliskokous on järjestänyt myös sotilassoittokunnan esityksiä ja paraatin, jota yleisö on seurannut ja jonka aikana on heilutettu Turkin lippuja.[3]
Virallisten seremonioiden lisäksi yleiseen ohjelmaan voi kuulua musiikkia ja muita tapahtumia. Tiedot voivat vaihdella paikkakunnan ja vuoden mukaan, joten tietystä paraatista tai tapahtumasta kiinnostuneiden vierailijoiden kannattaa tarkistaa paikalliset ilmoitukset. Päivän keskiössä ovat vuoden 1922 voitto ja itsenäisyystaisteluun osallistuneet.[2][3]
Työ, sulkemiset ja liikkuminen
Valtion virastot ja julkiset laitokset sulkevat ovensa yleisiä vapaapäiviä koskevan lain nojalla. Yksityisiä työpaikkoja ei automaattisesti velvoiteta keskeyttämään työntekoa tänä juhlapäivänä: työministeriön mukaan työstä voidaan määrätä kirjallisessa työsopimuksessa tai työehtosopimuksessa, ja muussa tapauksessa työntekijän etukäteinen kirjallinen suostumus tarvitaan. Yleisenä vapaapäivänä työskentelevällä on oikeus yhden ylimääräisen päivän palkkaan.[1][4]
Laissa ei määrätä liikkeiden tai liikennepalvelujen valtakunnallisia aukioloaikoja. Yritykset ja liikenteenharjoittajat voivat päättää järjestelyistään itse. Jos järjestetään seremonioita, tarkista paikallisista ilmoituksista tapahtumatiedot sekä mahdolliset tie- tai palvelumuutokset.[1][3]
Usein kysyttyä
Milloin Turkissa vietetään voitonpäivää?
Sitä vietetään joka vuosi 30. elokuuta.[1]
Onko voitonpäivä vapaapäivä?
Tuleeko viikonlopulle osuvasta juhlapäivästä korvaava vapaapäivä?
Laissa ei määrätä 30. elokuuta siirrettäväksi seuraavaan arkipäivään, jos se osuu viikonlopulle.[1]
Lähteet ja viitteet
Pyhäpäivän Voitonpäivä lähteet maassa Turkki:
- ULUSAL BAYRAM VE GENEL TATİLLER HAKKINDA KANUN- T.C. Diyanet İşleri Başkanlığı
- 30 AĞUSTOS ZAFER BAYRAMI- T.C. Kültür ve Turizm Bakanlığı
- TBMM'DE 30 AĞUSTOS ZAFER BAYRAMI KONSERİ- Türkiye Büyük Millet Meclisi
- İş Kanunu- T.C. Çalışma ve Sosyal Güvenlik Bakanlığı