Joulupäivä maassa Kroatia

Kiinteän päivämäärän omaava yleinen vapaapäivä

Kroatian pyhäpäivä-, muistopäivä- ja vapaapäivälaki nimeää joulukuun 25. päivän joulupäiväksi ja joulukuun 26. päivän tapaninpäiväksi. Laki ei tarjoa korvaavaa päivää: jos listattu pyhäpäivä osuu sunnuntaille, sitä ei siirretä seuraavalle päivälle. Työntekijöillä on oikeus korvaukseen pyhäpäivästä, jona he olisivat muuten työskennelleet, mutta eivät työskentele, koska kyseessä on vapaapäivä.[1]

Uskonnollinen merkitys ja historia

Joulu juhlistaa Jeesuksen syntymää. Kroatialainen nimi Božić viittaa tähän kristilliseen juhlaan; Hrvatska enciklopedija -tietosanakirja kuvailee keskiyön jumalanpalvelusta sen keskeisenä uskonnollisena juhlallisuutena ja korostaa sen sanomassa rauhaa sekä vaatimattomien ja haavoittuvien merkitystä.[2]

Juhlan laajempi kristillinen historia ulottuu Kroatian ulkopuolelle. Tietosanakirjan mukaan joulu otettiin käyttöön Roomassa kuudennella vuosisadalla, ja joulukuun 25. päivä kirjattiin Jeesuksen syntymäpäiväksi vuoteen 354 mennessä. Juhla levisi läntisen ja itäisen kristinuskon kautta, ja eri alueille, myös Kroatiaan, kehittyi paikallisia tapoja.[2]

Badnjak ja kroatialaiset tavat

Monet perinteiset juhlallisuudet kuuluvat laajempaan joulun ajan jaksoon eivätkä pelkkään joulupäivään. Badnjak on jouluaatto, ja tietosanakirjan kuvaamat historialliset kroatialaiset maaseudun tavat sisältävät kotiin kokoontumisen, olkien tai heinän levittämisen, vihreillä koristelun sekä viljan ja erityisen joululeivän esille asettamisen. Juhlallisuudet liittyivät toiveisiin kotitalouden ja maatalousvuoden hyvinvoinnista ja runsaudesta.[3]

Joulupäivän tavat vaihtelivat myös paikan ja yhteisön mukaan. Tietosanakirja kirjaa muistiin keskiyön messun, sovinnontervehdykset Primorjen ja Žumberakin osissa sekä laulajaryhmät, joita kutsutaan nimellä koledari Adrianmeren alueella ja betlehemari Pohjois-Kroatiassa. Slavoniassa se kuvailee raamatullisen Aadamin ja Eevan näytelmän esityksiä. Nämä ovat muistiin merkittyjä perinteitä, eivät väite siitä, että jokainen perhe noudattaisi niitä nykyään.[2]

Ruoka ja jouluaika

Historialliset kertomukset kuvailevat runsasta jouluateriaa. Keskiyön messun jälkeen paasto päättyi tietosanakirjan kirjaamien tapojen mukaan, ja liharuokiin kuului hyytelöä sekä paistettua lammasta tai sikaa. Jouluaattona perinteisiä paastoruokia olivat pavut, hunaja, valkosipuli, saksanpähkinät ja kala. Nämä esimerkit heijastavat dokumentoituja tapoja; ateriat vaihtelevat kotitalouksien ja alueiden välillä.[2][3]

joulupäivä kuuluu pidempään kausittaiseen kiertoon kroatialaisessa kansanperinteessä, joka tietosanakirjan mukaan alkaa adventista ja jatkuu tammikuun alkuun. Kiertoon kuuluu Badnjak, joulu, tapaninpäivä ja muut juhlallisuudet loppiaiseen asti. Tämä laajempi kausi auttaa selittämään, miksi jotkut tutut koristeet, ateriat ja kokoontumiset järjestetään aattona tai jatkuvat joulukuun 25. päivän jälkeen.[2]

Kaupat ja käytännön suunnittelu

Kroatialainen laki vaatii yleensä myyntitiloja sulkeutumaan pyhäpäivinä. Se sallii poikkeuksia tietyille tiloille, mukaan lukien liikenneasemilla, huoltoasemilla, sairaaloissa, hotelleissa, kulttuuri- ja uskonnollisissa laitoksissa, venesatamissa, leirintäalueilla ja suojelluilla luontoalueilla sijaitseville. Laki sallii myös sanomalehtien jakelun kioskien kautta pyhäpäivinä kello 7.00–13.00. Tämän vuoksi tavallisten kauppojen ei tulisi olettaa olevan auki, vaikka jotkut määritetyt myyntipisteet saattavat toimia poikkeuksien nojalla.[4]

Pyhäpäivälaki sallii hallituksen velvoittaa tietyt julkiset elimet ja muut tahot työskentelemään pyhäpäivinä. Tarkista aukioloajat ja aikataulut yksittäisiltä toimistoilta, pankeilta, kouluilta ja liikenteenharjoittajilta ennen matkustamista.[1]