Laskiaismaanantai maassa Bolivia

Asema valtakunnallisena juhlapäivänä

Bolivian korkeimman asetuksen nro 2750 mukaan sekä karnevaalimaanantai että karnevaalitiistai ovat valtakunnallisia juhlapäiviä, jolloin julkinen ja yksityinen toiminta keskeytetään koko maassa. Asetuksessa nimetään nämä kaksi päivää erikseen, joten maanantain vapaapäivä ei rajoitu tiettyyn alueeseen tai työntekijäryhmään.[1]

Asetuksessa on myös yleissääntö, jonka mukaan osa sunnuntaille osuvista juhlapäivistä siirtyy seuraavaan maanantaihin, mutta karnevaali rajataan siitä nimenomaisesti pois. Asetuksessa ei säädetä erillisestä korvaavasta päivästä karnevaalimaanantaille tai -tiistaille.[1]

Juhlapäivä osana Bolivian karnevaalia

Laskiaismaanantai on kahden päivän pituisen valtakunnallisen karnevaalivapaajakson maanantai. Päivät kuuluvat Bolivian karnevaalijuhliin, joiden hallituksen kuvauksen mukaan tapahtumia järjestetään eri puolilla maata ja joiden perinteet vaihtelevat alueittain.[1][4]

Yksi erityisen merkityksellinen bolivialainen karnevaalitapa on ch’alla, kiitollisuuden osoitus ja vaurauden toivominen Pachamamalta eli Äiti Maalta. Martes de Ch’alla liittyy erityisesti tähän juhlintaan, joten maanantain rinnalla on tiistai, jolla on oma vahva kulttuurinen merkityksensä.[3][4]

Tavat ja paikalliset juhlamenot

Raportoituihin ch’alla-tapoihin kuuluu kokoontuminen perheen kanssa, k’oa- eli rituaalisen uhrilahjan valmistaminen sekä kotien, yritysten ja ajoneuvojen koristelu esimerkiksi kukilla, nauhoilla ja konfeteilla. Näillä tavoilla ilmaistaan kiitollisuutta ja toivotaan hyvinvointia tai vaurautta. Tavat vaihtelevat paikkakunnan ja kotitalouden mukaan, joten niitä ei pidä pitää koko maan yhteisenä mallina siitä, miten kaikki viettävät maanantaita.[3]

Karnevaaliin kuuluu myös yleisöjuhlia, musiikkia ja tanssia. Bolivian perinteet vaihtelevat alueittain; valtakunnallinen vapaapäivä tarjoaa aikaa pois tavallisista julkisista ja yksityisistä toimista laajemman juhlakauden aikana.[1][4]

Oruron karnevaalin kulttuuriperintö

Oruro on yksi hyvin dokumentoiduista esimerkeistä Bolivian karnevaaliperinteistä. UNESCOn mukaan kaupunki oli urujen entinen seremoniapaikka. Espanjalaisten viranomaisten kiellettyä heidän seremoniansa seitsemännellätoista vuosisadalla niitä jatkettiin kristillisissä muodoissa. Ito-juhla muuttui kristilliseksi rituaaliksi, ja urujen Tiw-jumalaan liittyvästä diablada-tanssista tuli Oruron karnevaalin tärkein tanssi.[2]

UNESCO määrittelee kulkueen eli entradan karnevaalin päätapahtumaksi ja kuvaa sen naamioita, tekstiilejä ja kirjontaa. Oruron historia auttaa ymmärtämään alkuperäiskansojen ja kristinuskon elementtien yhdistymistä juuri tässä juhlassa; sen ei pidä olettaa edustavan kaikkien alueiden karnevaalitapoja.[2]

Aukiolot ja liikkuminen

Koska valtakunnallisen asetuksen mukaan julkinen ja yksityinen toiminta keskeytetään, valtion virastot ja monet tavalliset työpaikat sulkevat ovensa karnevaalimaanantaina. Asetuksessa ei anneta palvelukohtaista aukioloaikataulua, joten tarkista tarvitsemasi viraston, yrityksen tai liikennepalvelun aukiolo suoraan ennen matkaa.[1]