Työn päivä Ruotsissa
Ruotsissa 1. toukokuuta on Första maj, työväenliikkeeseen ja sen mielenosoituksiin liittyvä yleinen vapaapäivä. Päivämäärä on laissa kiinteä, eikä korvaavaa päivää ole, jos 1. toukokuuta osuu viikonlopulle.[1][2]
Yleinen vapaapäivä kiinteänä ajankohtana
Ruotsin yleisiä vapaapäiviä koskevassa laissa 1. toukokuuta luetellaan yleiseksi vapaapäiväksi riippumatta siitä, osuuko se sunnuntaille. Korvaavasta arkipäivästä ei säädetä. Laissa määritetään juhlapäivän oikeudellinen asema, mutta siinä ei sanota, ketkä yksittäiset työntekijät saavat vapaata; järjestelyt voivat riippua työsuhteen ehdoista.[1]
Juhlapäivän ruotsinkielinen nimi on Första maj eli ”toukokuun ensimmäinen päivä”. Se on yleinen vapaapäivä ja liittyy Ruotsin työväenliikkeeseen. Kansallinen kielten ja kansanperinteen instituutti kuvaa sen Ruotsin ensimmäiseksi maalliseksi yleiseksi vapaapäiväksi, joka otettiin käyttöön vuonna 1939; Pohjoismaisen museon mukaan siitä tuli kansallinen juhlapäivä vuonna 1938.[2][3]
Työläisten vaatimuksista kansalliseksi juhlapäiväksi
Työväenliikkeen vappumielenosoitukset alkoivat Ruotsissa vuonna 1890. Kampanjassa vaadittiin kahdeksan tunnin työpäivää, yleistä äänioikeutta ja lapsityövoiman käytön kieltoa. Skansenin Tukholman työväenluokan elämää käsittelevän kuvauksen mukaan tehtaissa työpäivät saattoivat tuolloin kestää 10–12 tuntia.[4]
Vuosikymmenten kuluessa mielenosoitukset ovat säilyneet näkyvänä osana päivää. Teemat ovat vaihtuneet ajan mukana: Ruotsin kielten ja kansanperinteen instituutin mukaan myöhemmissä julkisissa viesteissä on käsitelty muun muassa hyvinvointia, veroja, naisten palkkoja, työehtosopimuksia ja työttömyyttä.[2]
Mielenosoituksia ja kevätperinteitä
Ammattiliitot ja muut ryhmät järjestävät mielenosoituksia eri puolilla maata. Marssien lisäksi 1. toukokuuta liittyy omia opiskelijaperinteitä: Lundissa yliopiston laulajien kevätlauluja on lähetetty radiossa tänä päivänä vuodesta 1927 ja televisiossa vuodesta 1974. Uppsalassa opiskelijat kokoontuvat opiskelijakuntiinsa vappuaterialle.[2]
Päivään liittyy myös vanhempia kevätperinteitä. Ennen kuin 1. toukokuuta yhdistettiin työväenliikkeeseen, se merkitsi maaseutuelämässä kesän alkua: karja vietiin laitumelle ja yhteisöt kokoontuivat. ”Märg i benen” -nimisen perinteisen juoman uskottiin antavan ihmisille voimia kesän töihin; kuvauksissa mainitaan juomasta versioita, joiden aineksia olivat esimerkiksi munat, olut, viina tai koivunmahla. Nämä ovat historiallisia tapoja, eivät yksi nykyään kaikkialla maassa noudatettava ruokalista.[2][3]
Juhlapyhän suunnittelu
Koska 1. toukokuuta on yleinen vapaapäivä, aukioloajat ja palvelut voivat poiketa tavallisesta arkipäivästä. Tarkista tiedot suoraan paikasta tai palveluntarjoajalta, jota aiot käyttää.[1]
Usein kysyttyjä kysymyksiä
Onko työn päivä yleinen vapaapäivä Ruotsissa?
Kyllä. Ruotsin yleisiä vapaapäiviä koskevassa laissa 1. toukokuuta kuuluu yleisiin vapaapäiviin. Laissa määritetään päivän asema; yksittäisten työntekijöiden vapaa voi riippua työsuhteen ehdoista.[1]
Milloin Första majia vietetään?
Sitä vietetään vuosittain 1. toukokuuta. Viikonlopulle osuttaessa korvaavaa arkipäivää ei ole.[1]
Mitä Ruotsissa tapahtuu työn päivänä?
Työväenliikkeeseen liittyviä mielenosoituksia järjestetään eri puolilla maata. Lundissa ja Uppsalassa päivään kuuluvat myös opiskelijoiden kevätlaulut ja kokoontumiset.[2]
Ovatko kaupat, pankit ja julkinen liikenne avoinna?
Tarkista aukioloajat ja liikenteen järjestelyt suoraan yksittäisiltä yrityksiltä ja liikennöitsijöiltä ennen suunnitelmien tekemistä.[1]
Lähteet ja viitteet
Pyhäpäivän Työn päivä lähteet maassa Ruotsi:
- Lag (1989:253) om allmänna helgdagar- Sveriges riksdag
- Första maj- Institutet för språk och folkminnen
- Första maj | Lär dig mer om högtider- Nordiska museet
- The Worker's Home- Skansen