Uhrijuhla (Eid al-Adha) maassa Indonesia

Merkitys ja ajankohta

Indonesiassa Idul Adhaa kutsutaan myös nimillä Hari Raya Haji ja Idul Qurban. Juhla muistuttaa kertomuksesta, jossa profeetta Ibrahim oli valmis tottelemaan Jumalaa, ja siihen liittyvä uhraaminen ymmärretään hartauden osoitukseksi. Juhla osuu joka vuosi samaan islamilaisen kalenterin päivään, mutta päivämäärä gregoriaanisessa kalenterissa vaihtuu; Indonesian uskonnollisten asioiden ministeriö vahvistaa päivämäärän virallisella päätöksellä.[2][3]

Eid al-Adha yhdistetään eri puolilla maailmaa hajj-pyhiinvaellukseen ja siihen, että muslimit muistelevat Ibrahimin hartautta rukoilemalla ja, jos yhteisössä harjoitetaan uhraamista, uhraamalla eläimen.[3]

Yleinen vapaapäivä ja työ

Indonesian presidentin asetus nro 8 vuodelta 2024 määrittelee uskonnollisia ja muita vapaapäiviä sekä sisältää sääntöjä virkamiehistä, joiden on virkatehtävien vuoksi työskenneltävä vapaapäivänä.[1] Hallituksen vapaapäiväaikataulut vahvistetaan myös uskonnollisista asioista, työvoimasta ja hallinnon uudistamisesta vastaavien ministerien yhteispäätöksillä. Niissä kansalliset vapaapäivät erotetaan yhteisistä vapaapäivistä, ja keskeiset julkiset palvelut, kuten pankki-, liikenne-, energia- ja terveyspalvelut, ohjeistetaan järjestämään tarvittava henkilöstö.[2]

Vapaapäivä ei siis takaa kaikkien palvelujen sulkeutumista. Tarkista virastojen ja pankkien aukioloajat ennen lähtöä; keskeiset palvelut järjestävät toimintansa, kun taas kaupoilla, kouluilla ja paikallisilla liikennepalvelujen tarjoajilla voi olla omat aikataulunsa. Tarkista järjestelyt suoraan ennen matkaa tai käyntiä.[1][2]

Rukous, uhraaminen ja jakaminen

Keskeinen viettotapa on Idul Adha -rukous, jota seuraa monissa yhteisöissä qurban eli eläimen rituaalinen teurastaminen. Indonesian uskonnollisten asioiden ministeriön aineistossa uhraamista kuvataan hartauden osoitukseksi, ja juhla yhdistetään hajj-pyhiinvaelluskauteen.[3] Yogyakartan paikallisohjeissa dokumentoidaan yhteisiä rukouksia ja uhrauslihan jakamista, mikä osoittaa myös yhteisön käytännön järjestelyjen merkityksen vietossa.[4]

Qurbaniin kuuluu tavallisesti lihan jakaminen. Yogyakartassa kaupunki kehotti järjestäjiä vähentämään muovijätettä rukous- ja lihanjakopaikoilla esimerkiksi käyttämällä uudelleenkäytettäviä astioita tai paikallisesti saatavia vaihtoehtoja.[4]

Mitä odottaa

Osallistuvissa yhteisöissä on odotettavissa rukouskokoontumisia ja järjestettyä qurban-toimintaa. Laajuus ja järjestelyt vaihtelevat paikkakunnittain. Vapaapäiväaikataulut voivat vaikuttaa virastojen ja muiden palvelujen saatavuuteen, joten varmista aukioloajat ja liikenneyhteydet palveluntarjoajalta tai paikallisviranomaiselta.[2][4]