Pääsiäissunnuntai Virossa
Pääsiäissunnuntai on Virossa sekä kristillinen juhlapäivä että yleinen vapaapäivä ja lepopäivä. Kirkollisten menojen ohella virolaisiin kansanperinteisiin kuuluvat koristellut munat, kauden ruoat ja erityisesti maan eteläosissa kyläkeinujuhlat ja munaleikit.[1][3]
Merkitys ja paikka kalenterissa
Kristityille pääsiäissunnuntaina juhlitaan Jeesuksen ylösnousemusta. Virossa pyhäpäivällä on useita kansanomaisia nimiä: lihavõtted viittaa lihan syömiseen paaston jälkeen, munapühad tarkoittaa munajuhlaa ja kiigepühad keinujuhlaa. Päivämäärä vaihtelee vuosittain kirkkokalenterin mukaan.[3][4]
Virolaisen kansanperinteen tutkimuksessa kuvataan paikallisia kevättapoja, jotka yhdistyivät pääsiäiseen kristillisten menojen rinnalla. Tutkimuksessa varoitetaan pitämästä niitä yhtenäisenä muinaisrituaalien kokonaisuutena: tavat vaihtelivat alueittain, ja joidenkin tapojen yhteys maanviljelyyn oli vähäinen tai epävarma.[3]
Yleinen vapaapäivä ja lepopäivä
Viron yleisiä vapaapäiviä ja kansallisia merkkipäiviä koskevassa laissa pääsiäissunnuntai luetellaan yleiseksi vapaapäiväksi ja lepopäiväksi. Laissa ei määrätä korvaavaa arkipäivää, jos pääsiäissunnuntai osuu viikoittaiselle lepopäivälle.[1]
Pyhäpäivän oikeudellinen asema ei tarkoita, että kaikilla työntekijöillä olisi välttämättä vapaata. Työsopimuslain mukaan yleisenä vapaapäivänä tehdystä työstä maksetaan kaksinkertainen palkka, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi sen korvaamisesta ylimääräisellä vapaa-ajalla. Yleisiä vapaapäiviä ei myöskään lasketa lakisääteiseen vuosilomakauteen.[2]
Munat, keinut ja alueelliset tavat
Munat kuuluvat tuttuihin virolaisiin pääsiäistapoihin. Viron kansankalenteriin on kirjattu munien värjääminen ja vaihtaminen, munien koputtelu sekä munien vierittäminen – tapa, joka tunnetaan Setomaalla nimellä munaloomka. Kalenterissa todetaan myös tapojen vaihdelleen eri puolilla maata: joillakin alueilla tavat liittyivät pääsiäiseen vahvemmin kuin toisaalla.[3]
Keinuminen oli keväinen kokoontumis- ja ajanviettotapa erityisesti Etelä-Virossa, jossa nuoret kokoontuivat pääsiäisen aikaan kyläkeinuilla. Kansankalenterin mukaan tavoissa oli alueellisia eroja: pohjoisessa kausikeinuminen alkoi usein myöhemmin, helluntain aikaan. Munaleikit ja kyläkeinujuhlat ovat siis dokumentoituja perinteitä, mutta niiden ei pidä olettaa kuuluvan jokaisen perheen juhlintaan.[3]
Ruoka ja käytännön suunnitelmat
Kansankalenterissa pääsiäisruokiin kuuluvat keitetyt munat, pasha eli makea munarahka, rahkaleivonnaiset, leipä, munavoi ja liharuoat. Nämä ovat esimerkkejä dokumentoiduista perinteistä, eivät kaikille yhteinen kansallinen ruokalista.[3]
Viron juhlapyhälaissa määritellään päivän asema yleisenä vapaapäivänä, mutta ei säädetä kauppojen, pankkien, museoiden tai liikenteen aukioloajoista. Tarkista suoraan yritykseltä tai palveluntarjoajalta aukioloajat ennen pääsiäissunnuntain suunnitelmien tekemistä.[1]
Pääsiäissunnuntai Virossa: usein kysyttyä
Onko pääsiäissunnuntai yleinen vapaapäivä Virossa?
Kyllä. Yleisiä vapaapäiviä ja kansallisia merkkipäiviä koskevassa laissa pääsiäissunnuntai määritellään yleiseksi vapaapäiväksi ja lepopäiväksi.[1]
Saavatko kaikki vapaapäivän, ja onko korvaavaa vapaapäivää?
Laissa pääsiäissunnuntai määritellään yleiseksi vapaapäiväksi ja lepopäiväksi, mutta töitä voidaan silti teettää. Yleisenä vapaapäivänä työskenteleville maksetaan kaksinkertainen palkka tai työnantajan kanssa sovittaessa annetaan ylimääräistä vapaa-aikaa. Laissa ei määrätä pääsiäissunnuntaille korvaavaa arkipäivää.[1][2]
Mitä perinteistä virolaista pääsiäisruokaa syödään?
Dokumentoituihin pääsiäisruokiin kuuluvat keitetyt munat, pasha, rahkaleivonnaiset, leipä ja munavoi. Tavat ja ruokalistat vaihtelevat.[3]
Ovatko kaupat ja joukkoliikenne avoinna?
Juhlapyhälaissa ei määritellä yritysten eikä liikenteen aikatauluja. Tarkista kaupan, pankin, nähtävyyden tai liikennöitsijän tiedot ennen matkustamista.[1]
Lähteet ja viitteet
Pyhäpäivän Pääsiäissunnuntai lähteet maassa Viro:
- Public Holidays and Days of National Importance Act- Riigikogu, Riigi Teataja
- Employment Contracts Act- Riigikogu, Riigi Teataja
- Eesti rahvakalender | Lihavõtted ehk ülestõusmispühad- Estonian Literary Museum
- Easter- Estonian Open Air Museum