Pääministeri Patrice Emery Lumumban muistopäivä Kongon demokraattisessa tasavallassa
Pääministeri Patrice Emery Lumumban muistopäivä on Kongon demokraattisessa tasavallassa laissa säädetty yleinen vapaapäivä, jota vietetään 17. tammikuuta. Päivänä muistellaan maan ensimmäistä pääministeriä ja kansallissankaria, jonka surmaaminen tuona päivänä vuonna 1961 muistetaan osana maan itsenäistymisen ja kansallisen yhtenäisyyden historiaa.[1][3][4]
Oikeudellinen asema ja ajankohta
Vuoden 2023 asetuksessa, jossa luetellaan Kongon demokraattisen tasavallan laissa säädetyt yleiset vapaapäivät, 17. tammikuuta nimetään kansallissankari Patrice Emery Lumumban päiväksi. Asetuksessa sanotaan myös, että jos lueteltu pyhäpäivä osuu sunnuntaille, siihen liittyvä vapaa pidetään edeltävänä päivänä.[1]
Työlakia sovelletaan maassa toimiviin työntekijöihin ja työnantajiin, myös työsopimuksella palkattuihin julkisten palvelujen työntekijöihin. Sen soveltamisalan ulkopuolelle jää tiettyjä ryhmiä, kuten julkisen palvelun sääntöjen piiriin kuuluvat vakinaiset virkamiehet. Laissa säädetään myös palkanmaksusta yleisinä vapaapäivinä.[2]
Päivän merkitys
Lumumbasta tuli pääministeri, kun entinen Belgian Kongo oli lähestymässä itsenäistymistä, joka julistettiin 30. kesäkuuta 1960. Hänen toimikautensa ajoittui itsenäisyyden jälkeiseen kriisiin. Hänet pidätettiin ja surmattiin 17. tammikuuta 1961; hänen kuolinpäivänsä valittiin tämän kansallisen vapaapäivän ajankohdaksi.[3]
Kongon presidentinkanslia kuvaa Lumumbaa maan ensimmäiseksi kansallissankariksi. Sen itsenäistymistä käsittelevässä kuvauksessa muistellaan hänen 30. kesäkuuta 1960 pitämäänsä puhetta, jossa hän puhui vapautumisen kamppailusta. Päivä liittyy siis sekä hänen kuolemaansa että hänen asemaansa maan itsenäistymisen historiassa.[4]
Muistotilaisuudet maassa
Presidentinkanslian dokumentoimat viralliset muistotilaisuudet ovat olleet monimuotoisia ja niitä on järjestetty eri puolilla maata. Vuonna 2022 Lumumban maallisten jäännösten palautuksen yhteydessä Lubumbashissa järjestettyyn seremoniaan osallistui perinteisiä päälliköitä. Tilaisuudessa hiljennyttiin, ja Shilatembo-nimisessä paikassa, joka yhdistetään hänen surmaamiseensa, pidettiin hautajaisvalvojaiset. Pääministeri yhdisti puheessaan Lumumban ja hänen kumppaniensa muiston alueelliseen koskemattomuuteen ja kansalliseen yhtenäisyyteen.[4]
Kisanganissa presidentinkanslia raportoi samoihin hautajaismuistotilaisuuksiin kuuluneesta perinteisestä Anamongo-seremoniasta, jossa esiteltiin perinteisiä tunnuksia.[4]
Käytännön vaikutukset
Asetuksessa päivä säädetään yleiseksi vapaapäiväksi, ja siinä annetaan sääntö sunnuntaille osumisen varalle. Työlakia sovelletaan sen piiriin kuuluviin työntekijöihin, ja siinä säädetään palkanmaksusta yleisinä vapaapäivinä. Tarkista aukioloajat kultakin virastolta ja liikkeeltä sekä kuljetusjärjestelyt asianomaiselta palveluntarjoajalta ennen lähtöäsi.[1][2]
Usein kysyttyä
Milloin Patrice Emery Lumumban muistopäivää vietetään?
Laissa säädetty vapaapäivä on vuosittain 17. tammikuuta. Asetuksen mukaan, jos se osuu sunnuntaille, siihen liittyvä vapaa pidetään edeltävänä päivänä.[1]
Onko päivä yleinen vapaapäivä?
Kyllä. Vuoden 2023 asetuksessa 17. tammikuuta luetellaan laissa säädetyksi yleiseksi vapaapäiväksi Kongon demokraattisessa tasavallassa.[1]
Sulkevatko pankit ja liikkeet?
Tarkista aukioloajat kyseiseltä pankilta tai liikkeeltä ennen lähtöäsi.
Liittyykö päivään tiettyjä ruokia tai tapoja?
Virallisiin ja alueellisiin muistotilaisuuksiin on kuulunut perinteinen Anamongo-seremonia Kisanganissa, jossa esiteltiin perinteisiä tunnuksia.[4]
Lähteet ja viitteet
Pyhäpäivän Pääministeri Patrice Emery Lumumban muistopäivä lähteet maassa Kongon demokraattinen tasavalta:
- 30 mars 2023. - Ordonnance n° 23-042 fixant la liste des jours fériés légaux en République démocratique- Journal officiel de la République démocratique du Congo / Droit Congolais
- LOI 2002 PORTANT CODE DU TRAVAIL- Legali
- The Congo, Decolonization, and the Cold War, 1960–1965- Office of the Historian, U.S. Department of State
- Lumumba revient 61 ans après sur le lieu de son assassinat- Présidence de la République démocratique du Congo