Perustuslain päivä maassa Andorra

Kansanäänestys ja uusi perustuslaillinen järjestys

Andorran kansa hyväksyi ensimmäisen kirjallisen perustuslain kansanäänestyksessä 14. maaliskuuta 1993. Perustuslaki tuli voimaan samana päivänä, ja maan nykyhistoriassa alkoi uusi vaihe.[1][2]

Perustuslain mukaan Andorra on itsenäinen, demokraattinen ja sosiaalinen oikeusvaltio, jossa suvereniteetti kuuluu Andorran kansalle. Se säilyttää myös parlamentaarisen yhteisruhtinaskunnan: Urgellin piispa ja Ranskan presidentti pysyvät valtion yhteisinä päämiehinä, ja heidän toimivaltansa perustuu perustuslakiin. Muutos loi siten perustuslailliset puitteet Andorran instituutioille lakkauttamatta yhteisruhtinaita.[2][3]

Miten päivää vietetään

Vuonna 1998 hyväksytyssä perustuslain päivän julistamista koskevassa laissa 14. maaliskuuta määrätään vuosittaiseksi perustuslain päiväksi. Lain mukaan valtion instituutioiden tulee viettää päivää juhlallisesti ja järjestää yleisötapahtumia. Laissa todetaan, että kansa ja instituutiot ovat viettäneet päivää jo vuoden 1993 kansanäänestyksestä lähtien.[1]

Laissa ei määrätä kotitalouksille tiettyä seremoniaa, ateriaa tai tapaa. Se velvoittaa valtion instituutiot viettämään päivää juhlallisesti ja järjestämään yleisötapahtumia.[1]

Palkallinen yleinen vapaapäivä ja alakohtaiset säännöt

Juhlapäivää koskeva laki tekee perustuslain päivästä pakollisen palkallisen vapaapäivän ja sallii poikkeukset matkailuun suoraan liittyvissä palveluissa. Hallituksen työkalenteriohjeissa valtakunnalliset pyhäpäivät kuvataan palkallisiksi ja takaisin tekemättömiksi muun muassa rakennusalalla, teollisuudessa, toimistoissa, pankeissa, kampaamoissa, kuljetuksessa ja tavarajakelussa sekä palveluissa, jotka eivät liity suoraan matkailuun. Matkailuun liittyvien alojen työntekijöillä on sama määrä vapaapäiviä, mutta muita juhlapäiviä voidaan siirtää sopimuksella. Perustuslain päivä on yksi neljästä kyseisellä alalla vapaapäivästä, joita ei voi siirtää; jos työntekijän on työskenneltävä, työnantajan on annettava korvaava vapaapäivä ja lisäksi yksi ylimääräinen palkallinen vapaapäivä.[1][4]

Päivä on edelleen 14. maaliskuuta, vaikka se osuisi viikonlopulle; virallisessa laissa ei säädetä yleisestä maanantain korvaavasta vapaapäivästä. Hallituksen kaupallisia aukioloaikoja koskevissa ohjeissa 14. maaliskuuta on pakollinen vähittäiskaupan sulkupäivä, mutta tähän on poikkeuksia: matkailukaupat voivat olla avoinna, ja hallitus voi keskeyttää sulkemisvelvoitteen, jos päivä osuu viikonlopulle tai toiselle juhlapäivälle tai jos matkailijoita odotetaan tuolloin paljon. Aukiololupa ei velvoita jokaista kauppaa avaamaan oviaan.[5]

Mitä vierailijan kannattaa odottaa

Toimistojen, pankkien ja liikenteen osalta työkalenteri vahvistaa vapaapäiväoikeuden luetelluilla aloilla, mutta ei määrää aukioloaikoja tai palveluaikatauluja. Tarkista aikataulu kyseiseltä palveluntarjoajalta ennen suunnitelmien tekemistä. Ostosten osalta tarkista ajantasaiset hallituksen tiedotteet ja yksittäisten kauppojen aukioloajat, sillä vähittäiskaupan sulkuvelvoite voidaan keskeyttää ja jokainen yritys päättää itse aukiolostaan.[4][5]